Ajoittain jaksaa huvittua siita, kuinka taalla yhdistellaan "japanilaisia" ja "vierasperaisia" asioita.
Tanaan lounastauolla (se on klo 12:15-13:15) ruokalan edessa oli iso show. Yliopiston orkesteri soitti, pari miespuolista opiskelijaa hakamoissa teki katoja, ja taustalla tanssi joukkue amerikkalaisten cheerleaderien tapaan pukeutuneita japanilaisia tyttoja. Valilla huudettiin mikrofoniin japaniksi "ponnistelemme lapi vaikeiden ja surullistenkin aikojen" ja muita yhta mahtipontisia sloganeita. Doshishan baseball-joukkue (kyseinen urheilulaji on muuten saavuttanut suunnattoman suosion Japanissa jo paljon ennen toista maailmansotaa - aikoinaan joku amerikkalainen lehtimies kuvaili Pearl Harboria "baseballin tappioksi") pelaa joskus ihan lahiaikoina Ritsumeikanin yliopistoa vastaan, ja nyt nostatetaan ihmisten fiiliksia.
Iltapaivaluennon jalkeen kavin kampuskahvilassa juomassa mattcha frappen. Se on kuin cafe frappe, mutta kahvin sijasta se tehdaan mattchaan, eli sellaiseen jauhemaiseen perinteiseen vihreaan teeheen. Se on samaa teeta, jota kaytetaan teeseremoniassa (teeta valmistettaessa se jauhe liuotetaan veteen). Italialainen kaverini (joka juo automaattikahvia, koska taalla on kuulemma samantekevaa mita juo kun kahvi on kuitenkin aina pahaa) tuhahteli. Mun mielestani mattcha frappe on ihan hyvaa.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment