Su 14.10. Asuntola-asiaa

Arvoisat lukijat ovat varmasti eläneet jännityksessä, koska en ole vielä kertonut tarkemmin, mitä pari viikkoa sitten pidetyssä asuntolan "general meetingissä" tapahtui. Nyt on aika korjata asia. Kyseessä oli melko turha kokous, jossa valittiin jokaisesta kerroksesta kaksi "johtajaa". Näiden "johtajien" tehtävänä on valvoa, että kerroksen kukin asukas siivoaa keittiön omana siivousvuoronaan. "Johtajat" myös keräävät muilta asukkailta rahaa, jolla ostavat keittiöön mm. astianpesuainetta. Lisäksi päätettiin, että asuntolan yleisiin vessoihin ei osteta vessapaperia, koska kukaan ei käytä niitä (jokaisessa huoneessa on oma vessa).

Tavallaan oli kiinnostavaa seurata kokousta ihan antropologiselta kannalta. Nähdä, miten japanilaiset tytöt käyttäytyvät virallisesti muodollisessa tilanteessa, vaikka paikalla ei ole mitään ulkopuolista auktoriteettia. Toisaalta kokouksen sisältö ei kiinnostanut hirveästi. Päättäkööt, mitä päättävät. Jos olosuhteet käyvät liian epämiellyttäviksi, voin muuttaa pois. Olisipa valtionhallinto yhtä helppoa.

Kuulemma Halloween-bileisiin on saatu lupa kutsua miehiä, koska kyseessä on juhlat ja erityistilaisuus. Miehet saavat tulla ainoastaan loungeen, eivät asuinkerroksiin tai asukkaiden huoneisiin. Koska bileissä juodaan viinaa ja kanrinin ei ole paikalla, kaikki varmasti noudattavat sääntöä, eikä mitään "sopimatonta" tapahdu…

Minun makuuni asuntolassa on vähän liikaakin "ebentoja" ("event"). Torstaina on ruokailta. Kaikkien on valmistettava omalle maalleen tyypillistä ruokaa. En edes tiedä, mikä on tyypillisen suomalaista (luultavasti se olisi jotain todella pahaa). Mitä hyvänsä se onkin, on aika epätodennäköistä, että Kiotosta löytyisi sopivia aineksia. Enkä minä osaa tehdä ruokaa. Tänään epäonnistuin kananmunien keittämisessä (niitä ei kannata unohtaa liedelle, kun menee suihkuun - vesi saattaa nimittäin kiehua loppuun ja sen jälkeen on aikamoinen sotku siivottavana). Ehkä vietän ruokaillan kirjastossa kielioppimonisteiden ja internetin ääressä. Tai sitten vien Suomesta tuomani karkit ja suklaat, vaikka ilmoituksessa sanottiin "main dish".

Eilen kanrinin-täti oli kopissaan alakerrassa, vaikka oli lauantai. Olin kuvitellut, että sen työaika on arkisin klo 9-17. Mutta ehkä tuossa ei ole mitään kummallista, onhan täällä esim. yliopistollakin luentoja lauantaisin (minulla tosin ei onneksi). Kanrinin muistuttaa melko lailla suomalaista kerrostalokyylää (joskin hymyilee enemmän kuin ne tavallisesti) ja kommunikoi mm. jättämällä lappuja hissiin ja alaoveen ("Muista, että sähkölasku on maksettava lokakuun loppuun mennessä!", "Älä heitä tyhjiä pulloja sekajätteeseen!", "Viime aikoina tumppeja on löytynyt tupakointialueen ulkopuolelta", "Nämä kengät oli jätetty eteiseen, kenenköhän ne mahtavat olla?"). Kanrininin työtehtäviin kuuluu mm. postin lajittelu, sääntöjen valvominen, yleinen järjestely ja talkkarihommat (merkki merkiltä käännettynä "kan-ri-nin, 管理人" on suurin piirtein valvonta-järki-ihminen, ja elektroninen sanakirjani antaa sanalle "kanrinin" käännökset "manager, caretaker, custodian, superintendent, janitor, administrator, maintenance man").

Mutta asuntolassa on hyvätkin puolensa. Tämä on todella lähellä kampusta - kävellen sinne pääsee kymmenessä minuutissa ja pyörällä vielä nopeammin (ja kaiken lisäksi reitti kulkee keisarillisen puiston läpi). Huoneessa on suurin piirtein kaikki tarvittavat mukavuudet, ja täällä on suhteellisen rauhallistakin (liikenteen melua ei juuri kuulu, ainoat häiriötekijät ovat vastapäinen talo, jossa on viikonloppuisin bileitä ja vieressä oleva koulu, jonka pihalla on toisinaan viikonloppuisin meluisia urheilutapahtumia). Lisäksi täällä asuu japanilaisia opiskelijoita, ja japania tulee puhuttua lähes päivittäin.