Välillä on ihan yläastefiilis. Opetus etenee hitaasti, ja teen läksyjä tunneilla. Asuntolamme parikymppiset jenkit pitävät viikonloppuisin bileitä, joissa liioittelevat seksuaalista kokeneisuuttaan. Seuraavana päivänä on vuorossa "Mä olin eilen NIIN kännissä" -selostus.
Tänään tuli kuitenkin ala-astefiilis, kun olin saanut kotitehtäviini (ne pitää aina palauttaa opettajalle, joka sitten korjaa virheet) leiman! Siinä on omenaa kärsänsä päällä tasapainotteleva norsu ja teksti "yoku dekimashita" ("osasit hyvin").
Palautin perjantaina yhden tehtäväpaperin, jonka dedis oli vasta tänään. Kun sain sen takaisin, siihen oli kiinnitetty vaaleanpunainen post it -lappu, jossa luki "palauta tämä uudestaan sitten kun tehtävät on ensin tarkistettu opettajan kanssa tunnilla". Välillä hämmentää, miksi kaikkien on aina tehtävä kaikki samalla tavalla eikä mitään poikkeuksia voi olla. Enkä myöskään ihan ymmärrä, miksi tehtävät yleensä tarkistetaan kahteen kertaan (läksyt käydään aina ensin opettajan kanssa läpi tunnilla ja sitten ne paperit vielä jätetään opettajalle, joka korjaa ne kotona).
Mutta huolehtimiskulttuurissa on hyvätkin puolensa. Tänään heti aamutunnilla opettaja tuli tuomaan minulle monisteen, jonka olin unohtanut toisen opettajan luokkaan perjantaina. En usko että Suomessa tehtäisiin vastaavaa. Monisteessa ei ollut nimeäni, joten jään ihmettelemään, mistä opettajat tiesivät sen olevan juuri minun. Siitäkö, että se oli löytynyt paikalta jolla istuin, vai siitäkö, että siinä oli merkintöjä minun käsialallani?
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment