Kivääri ja madonna

Näin hiljattain unta, jossa ostin kiväärin. Menin asekauppaan ja katsoin, että ne maksavat naurettavan vähän, vain 190 jeniä. Sitten katsoin tarkemmin ja huomasin, että hinta olikin 4000 jeniä. Pieni hinta kivääristä silti. Ajattelin, että ase olisi joka tapauksessa ostettava, onhan jokaisessa kotitaloudessa oltava kivääri (ehkä minun olisi syytä huolestua alitajunnastani).

Mitään syvempää logiikkaa ajatuksessani ei ollut. Unessa kivääri oli itsestäänselvyys, joka ei vaatinut perusteita. Ja eittämättä se onkin käytännöllinen olla olemassa. Jos ei saa hillopurkkia auki, voi ottaa kiväärin, kävellä naapurin ovelle ja sanoa: "Avaa tämä purkki tai kuolet!"

Sunnuntaina laitoin äitienpäivän kunniaksi viimein Munchin Madonnan seinälle (olihan se jo pari kuukautta odottanut hyllyssä). Vähät siitä, vaikka joku aasialainen tulisi käymään ja pitäisi sitä synkkänä tai jopa pornografisena.

Yhtäkkiä tuli sellainen olo, että olen viimein kotiutunut tänne (kuinkahan monta kertaa minä olen tämän saman väitteen tähän blogiinkin kirjoittanut?) ja elämä tuntuu mielekkäältä. Taitaa olla jotenkin minulle tyypillistä, että se tapahtuu silloin kun on enää pari hassua kuukautta jäljellä.