Eilinen meni raahatessa konetta epatoivoisesti paikasta toiseen. Lahin Applen liike on Osakassa. Vien koneen sinne torstaina. Sita aiemmin en kykene, silla tanaan on ohjelmaa iltamyohaan ja huomennakin tapaaminen iltapaivasta. Jos olisin Suomessa, peruisin menoni, mutta taalla niin ei tehda.
Soitin tanaan Applen tukeen. Siella sai sentaan ystavallista palvelua englanniksi. Neuvoivat tulemaan kaymaan liikkeessa, jotta voidaan selvittaa onko vika kayttojarjestelmassa vai laitteistossa. Eivat olleet oikein moksiskaan vaikka sanoin unohtaneeni buutti-cd:t Eurooppaan (eilen taalla Kiotossa, Teramachi-elektroniikkakadulla olevassa liikkeessa vaitettiin, etta mitaan ei ole tehtavissa jos minulla ei ole niita levyja ja etta kone pitaa lahettaa valmistajalle korjattavaksi, mika maksaa 60 000 jenia).
Tavallaan koneen hajoaminen osui todella pahaan valiin. Olin juuri saanut asuntoni jarjesteltya ja hankittua uudet verhot ja muuta tarpeellista (kaipa mina sitten laiskuuttani tuonne kuitenkin jaan, ei se paha paikka ole, vaikka sinne ei voikaan pyytaa ystaviaan kylaan). Eika ole niin kauhean kauan siita kun viimein sain nettiyhteyden kotiini. Toisin sanoen olin paassyt tavallisen arjen makuun, ei enaa jatkuvaa byrokratiaa ja kaytannon asioiden hoitamista. Ja nyt tama(sen koneen kayttaminen oli ehka olennaisin osa arkeani). Mutta pidetaan peukkuja, ehka asia hoituu torstaina.
Eilen illalla kun viela yhden kerran yritin epatoivoisesti buutata konettani (painoin virtakytkinta iltayhdeksan aikaan, ja viela aamukahdeksalta kone naytti harmaata ruutua ja omenalogoa) kaikki Kioton paivittaisen elaman epakohdat (lahinna sukupuolisegregaatio ja taalla vallitseva hirvittavan konservatiivinen ilmapiiri) alkoivat painaa minua. Tuntui kuin olisin tahan asti vain tarkkaillut takalaista elamaa ulkopuolelta ja nyt yhtakkia joutunut sisalle. Nettiyhteyden menettamisen psykologinen vaikutus, eittamatta.
Mutta mainitaanpa nyt viela jotain hyvia asioita vastapainoksi talle kaikelle. Sain kaveriltani lainaan japaninkielisen National Geographicin (kun olisi viela aikaa lukeakin sita)! Lisaksi tamanpaivainen kuuntelukoe meni paljon paremmin kuin olin odottanut (koputan puuta).
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
2 comments:
Osanottoni! Hirvittää ajatellakin millaista olisi elämä jos jotenkin katkeaisi tämä bittiyhteys ulkomaailmaan. Vaikka mulla sentään on melkoisen paljon kansainvälisempi päivittäisympäristö ja kanrinin-tätinäkin vain kolmisen viikkoa vierailulla oleva miehekkeen äiti... ;)
Siis eikö Kiotossa todellakaan ole Applen liikettä... pelotus. Mitenköhän sitä koskaan osaa asua enää jossain muualla kuin Tokiossa?
Kiitos!
Ei ole Applen liiketta taalla, mutta onneksi Osaka ei ole kaukana. Oon tosiaan tanaan menossa sinne, saa pitaa peukkuja. :)
Muutenkin kylla tuntuu monesti etta Kioto on yleisilmapiiriltaan enemman landea kuin vaikka Helsinki, vaikka isompi kaupunki onkin.
Ehka se osittain johtuu siita etta taa on niin pienella alueella etta pyoralla pystyy liikkumaan katevasti, mutta osittain se on ihan sellaista "henkista ilmapiiria", ihmisten asenteita ja muuta... Ehka siihen vaikuttaa kans se etta helsinkilaiset yleensa mieltavat Helsingin suureksi ja kiotolaiset Kioton pieneksi.
Jos viela tuun joskus toisen kerran pidemmaksi aikaa Japaniin, pitaa kokeilla Tokiota :)
Post a Comment