Tämä on lukukauden viimeinen viikko, ja olen etäisen tietoinen siitä, että täkäläisittäin opettajille kai kuuluisi antaa lahjoja. Eikä siinä mitään - mielellänikin antaisin jotakin pientä suomalaista niille opettajille, joista pidän ja joiden tunnit ovat olleet hyödyllisiä. Mutta sitten alan miettiä, olisiko tällainen loukkaavaa niitä opettajia kohtaan, joille en antaisi mitään. Pitäisikö minun antaa pieniä lahjoja huonoille opettajille ja isoja hyville? Mutta minusta tuntuu epärehelliseltä antaa lahjoja ihmisille, joista en pidä...
Mietin myös, milloin lahjat pitäisi antaa. Viimeinen kerta, jolloin opettajaa näkee, olisi tietysti luonteva hetki. Mutta se on aina kokeen (niin, tammikuun lopussa meillä on japanilaisen tehokkaasti viiden päivän aikana yhdeksän lopputenttiä ja parin esseen deadlinet) yhteydessä, jolloin se tuntuisi melkeinpä lahjonnalta... Taidan nyt tehdä asioista vaikeampia kuin ne todellisuudessa ovat (mikä on minulle hyvin tyypillistä).
Olen myös tajunnut, että en ole vielä lainkaan tarpeeksi taitava lahjojen vastaanottaja. Jotenkin olen hölmönä kuvitellut että esim. kännykkäkorun laittaminen välittömästi kännykkään on riittävä ilmaus aidosta ilahtuneisuudesta. Mutta sitten tulin ajatelleeksi, että osalle itäaasialaisista sellainenkin taitaa kuulua peruskohteliaisuuteen. Toisinaan pelkään tekeväni täällä yhtä hienostuneen vaikutelman kuin amerikkalaiset Euroopassa.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment