Suomen kielessä käytetään nykyään sanaa pariskunta melko vapaasti, mutta uskoisin (joskaan minulla ei ole käsillä mitään lähdettä, josta voisin tarkistaa asian) sen alunperin merkinneen avioparia. Japanin kielen sanaa 夫婦 (fuufu) käytetään yksinomaan aviopareista (kääntäisin sen silti nimenomaan pariskunnaksi, koska se on arkipäiväinen termi, jossa ei ole sitä samaa virallista konnotaatiota kuin suomen sanassa aviopari) ja sen käyttäminen muussa merkityksessä olisi kielellisesti väärin. Laajempaa merkitystä varten on otettu käyttöön lainasana kappuru (joka tulee tietysti englannin sanasta couple).
*
Tänään on 成人の日 (seijin no hi), täysi-ikäisten päivä, joka on yleinen vapaapäivä . Kaikki tänä vuonna 20 vuotta täyttävät japanilaiset ovat nyt täysi-ikäisiä. Kaupunki järjestää uusille täysi-ikäisille vastaanoton, johon suurin osa näistä osallistuu - tytöt värikkäissä kimonoissa. Kuulemma vastaanotolla on tunnelma kuin luokkakokouksessa, koska siellä tapaa ala-asteen luokkatoverinsa (olettaen että ei ole vaihtanut kotipaikkaa ala-asteen jälkeen). Lisäksi uudet täysi-ikäiset saavat kaupungilta sellaisia onnittelulahjoja kuin esimerkiksi kirjakauppojen lahjakortteja tai matkakortteja julkiseen liikenteeseen.
*
Olen japanilaistunut siinä määrin, että minulla on nyt kännykkäkoru. Siinä on puinen lootus, ja sain sen tuliaisena taiwanilaiselta kurssitoverilta, joka kävi talvilomalla kotona. Sen arvoa tosin hieman laskee se tosiseikka, että melkein kaikilla ulkomaalaisilla opiskelijoilla (ja japanikurssien opettajilla) on samanlainen.
*
Yksi talomme japanilaisista tytöistä kävi hiljattain Suomessa. Humalainen setä oli tullut sönköttämään tytölle ratikassa, eikä tämä tietenkään ollut ymmärtänyt mitään. Ajattelin ensin, että juopothan ovat yleensä harmittomia ja tavallaan kuuluvat ratikoihin (joskus koti-ikävä voi saada kummallisia mittasuhteita). Kun myöhemmin mietin asiaa tarkemmin, tajusin että en ole vielä nähnyt täällä kenenkään örveltävän julkisissa. Eikä ole mitenkään vaikea ymmärtää, miksi satunnainen känniääliö tuntuu ulkomaalaisesta naisesta pelottavalta. Ensimmäistä kertaa vähään aikaan tuli sellainen olo, että jokin asia on täällä paremmin kuin Suomessa. Varmaan tämänkin saisi tarkemmin analysoimalla laitettua jonkin yhteiskunnallisen epäkohdan piikkiin, mutta en taida juuri nyt jaksaa.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
2 comments:
Yhdyn havaintoosi, että Japanissa törmää merkittävästi vähemmän örveltäviin/agressiivisiin juoppoihin/hulluihin kuin Suomessa, mikä osaltaan antaakin turvallisemman (ja sitä kautta vapaamman) ilmapiirin. Vissiin joka kulmassa olevat poliisit putsaavat heidät tehokkaasti pois.
Kerran tai pari on tullut joku humalassa oleva salaryman juttusille, mutta ne ovat olleet enemmän lämminhenkistä utelaisuutta kuin "vedänksmä sua turpaan, v***u!?"-osastoa.
Senkin olen pistänyt merkille, että kodittomat eivät siellä tunnu tarttuvan pulloon vaikean tilanteen edessä ja pura turhautuneisuuttaan ohikulkijoille, vaan yrittävät sitkeästi elää sen elämäntilanteen mukaan sitten puistojen teltoissa tai juna-asemilla.
Känniääliöt ja muu junttikulttuuri ottaa ihan riittävästi pannuun näin paikallistakin. Osanotto turistille kaurismäkeläisestä kohtaamisesta paikallisen pohjaeläjän kanssa.
Post a Comment