Sataa ja kirsikankukat putoilevat. Sopiva sää viimeiselle lomapäivälle. Huomenna alkavat luennot. Valitsin kevääksi kielikurssien lisäksi sosiolingvistiikkaa ja ikebana-kurssin (ikebanahan on japanilaista kukka-asettelua – akateeminen kunnianhimo on siis huipussaan).
Tänään täytyi hoitaa rästiin jäänyt terveystarkastus (sen piti olla lauantaina, mutta minä kiipeilin silloin tulivuorella). Siellä ei ollut neuloja, eikä muutakaan kauhean pelottavaa. Pituus, paino, näöntarkastus, keuhkokuva. Viimeinen osio oli tietysti eksoottisin.
Meidät ohjattiin odottamaan kuvausta valtavan luentosalin oikeanpuolimmaiseen penkkiriviin. Salin vasemmasta laidasta kutsuttiin kerralla kaksi penkkiriviä röntgeniin, ja kaikki muut siirtyivät vastaavasti kaksi riviä vasemmalle. Kun vuoromme koitti, meidät ohjattiin jonossa hieman asuntovaunun tyyppiseen autoon (minä ja kaverini annoimme sille nimen X-Ray Bus), jossa kaikilta otettiin vuoronperään röntgenit kuin liukuhihnalla. Ehkä Suomessa oli samanlainen tunnelma silloin, kun keuhkokuvat vielä olivat rutiininomainen osa terveydenhuoltoa.
Nyt minulta on sitten otettu kolme tarpeetonta keuhkoröntgeniä vuoden sisään. Tosin säteilyannos taitaa loppujen lopuksi olla melko pieni (sen röntgenkonetta käyttäneen hoitsun puolesta ehkä voisi jo huolestuakin – siinä ei nimittäin mitään kunnollisia suojia ollut). Enemmän keuhkot varmaan kärsivät kahviloissa istumisesta (mutta hulluksihan minä tulisin jos viettäisin kaiken aikani tässä kopissa).
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment