Uranaisia

Edistyneen tason japaninryhmien opetusmateriaalin on laatinut naispuolinen opettaja:


Mies: Huomennahan on meidän hääpäivämme. Otin vapaata, joten voidaan viettää koko päivä rauhassa kahdestaan.
Vaimo: Jaa, vai niin.
Mies: Mikä on? Et kuulosta iloiselta.
Vaimo: En tarkoittanut sillä, ettenkö olisi iloinen, mutta minullakin on kiireistä töissä.


Nykyään naisen ei enää välttämättä tarvitse luopua työpaikasta naimisiin mennessään. Ainakaan niin kauan kuin ei ole lapsia. En tiedä, kuka seuraavan on laatinut, mutta se on kanji-korttieni esimerkkitehtävästä:


Äiti A: Meillä on kotona kolme parhaassa kasvuiässä olevaa lasta. Ne syövät niin paljon, että rahaa kuluu ihan hirveästi.
Äiti B: Mutta eikö ole sitten hyvä, että miehesi on parhaassa työiässä?


Vaikea japanilaisten äitien tietysti onkin käydä töissä, koska vain harvat yritykset myöntävät äitiyslomaa eikä päivähoitopaikkojakaan ole kovin paljon. Ja jos äitiyslomaa saakin, sen jälkeen on vaikea palata töihin ja joutuu usein käytännössä aloittamaan uransa alusta. Ei siis ihme, että lapsiluku vähenee. Juuri tällä viikolla oli yhdellä kurssilla puhetta siitä, kuinka hieman yli kolmekymppisten naisten itsemurhat ovat hirvittävän yleisiä. Siinä iässä yhteiskunnan asettamat paineet mennä naimisiin kasvavat usein liian koviksi.